preludi, iskelmä ja fuuga

Nyt tulee syksy
ei ole enää mikään rajamaa, tulee syksy ja sitten se on se
se jännittää mua tosi paljon --- on niin paljon tehtävää,
ja ajateltavaa, ja velvoitteita, koko ajan, niillä voi täyttää elämän

Sitten kaikki laukeaa yksitellen
ensin ylioppilaskirjoitukset
sitten koko lukio
sitten konsertti (jossa pitää näyttää että osaa soittaa)
velvoite toisensa perään vain katoaa eikä niitä enää ole
sitten varmaan hämmennyn, lähden vaikka Lontooseen
Lontoohon

mua naurattaa kun katson tuota kuvaa
ja että olen aika naurettava, sekin naurattaa,
ja sekin että mietin uutta blogia, se ehkä tulee kohta,

ensin menen Helsinkiin, äidinkielenopettajan kyydillä.

toivoo Saara

(vaikken kai toivo mitään)