basilisko

 pelastaudu!!!!

Kahdeksan päivän sääennuste,
pilvi
pilvi
pilvi
pilvi
pilvi
pilvi
pilvi
pilvi ja yksi vesipisara

Haluan tätini viulun.

ei se haittaa

Mikä maailmojen sekoittuma, kun tietokoneen kansiossa on ensin kuva Jyväskylän kirkkopuistosta sitten La Zenian kallioranta, sitten Tikkurilan ABC. Sitten tikkakoski ja sitten kaikki alusta

Olentoja täällä on monia. Yksi olento hyökkäsi kimppuuni kaapin takaa koulussa.
Yhdeltä sain sinisen kravatin jossa on hanan kuvia.
Yhtä yritin piristää ja
yksi on kiireinen
yksi on hölmö
ja yhtä en ymmärrä
yhtä en tunne ja minä olen olentoriippuvainen. Ei se mitään. Mikään ei haittaa taaskaan, pitäisi ehkä.

Sähköisen roskakorin tyhjentämisestä kuuluva ääni! Onko normaalia saada siitä kylmiä väreitä.

,.

Vietin sunnuntaisyyslomapäivän koulussa. Se oli hyvä idea luulen. Kävin myös kahvilla (kaakaolla) vanhan vanhan vanhan ystävän kanssa. Hyvä idea sekin. Mutta ala-asteaikaisia muistikirjoja ei enää voinut lukea. Ei vaan voinut. Ihan vähän vaan, sitten tulee refleksi LIIAN NOLOA, VANHAA, KAMALAA, NOSTALGIA, EI.

Miksi soitan kuvissa aina pianoa. Enhän edes soita pianoa, pilkku,

soitan huilua pilkku,
huilun soitto ei ole kuvainnollista, kenties,
nyt menen soittamaan. piste
Sitten: tikka, koski, ystäviä, mitä muuta.

onko pakko

Vihaan perunoita. kuoria. Ei ole missään mitään niin turhauttavaa. Onneksi kissa hoputtaa, sillä on perunankuoriaddiktio.

Miten joku voi olla hyvä ja huono ja en kestä hyvyyttä huonoutta keskinkertaisuutta ihan ok yhtä-viittä tähteä. Tuntuu, että musiikki on ainut pohjimmiltaan hyvä. Et sillee niinku mitä tapahtuu ja onx tää vakavaa. Ja mitä on musiikki.

Matkapuhelimessani on kamera, jolla saa kuvia, jotka ovat paljon tyhjää parempia:

 Odotus ennen suurennuslasien jakamista pikkusienille. Sähköjohtokengät vaan lisääntyy tällä pysäkillä viikko viikolta, ei se mitään, hyvä. Ensi kerralla laitan uudet kuulosuojaimeni korvaani. Ne vaimentavat vahingolliset pikkuihmistappeluiden äänet, mutta eivät peitä kysymyksiä "saaks tän madon syyä" tai "löysin tän märän ja likaisen sukan tosta maasta, oisko tää niinku vaahteranlehti jonka vois laittaa kirjan väliin kuivumaan".

Kynäfarmi oppitunnilla, ystäväni Ella iloitsi.

Lemmikkieläimet jätetään videovuokraamon ulkopuolelle.

Piano. Kumpparit. Melankolia. Soittolöllöys. Hämmentely. Hämmennyksen hämmentelyä.

Viime aikoina olen nauranut tahattomasti lukion tyhjällä käytävällä
Ja opettajat laittavat luokanovet kiinni.
Oleminen tahattomasti, ylipäätään. Taha ton. Vielä kesäkuussa 2009 
"yritin näyttää neutraalilta kävellessäni kotiin", 
    miksi miksi miksi voi.

Tänä iltana kuu on oikeasti juustoa. Katto-olo. Mutta pakkasta, jäätä, joten ei saa. Tumma kaakao auttaa. Jos etsisi vielä kierrepillin, josta roikkuu sammakko jolla on kuulotorvi kädessä ja se kuuntelee sillä kun kaakao menee putkesta.

Ilta

"tunteeni saivat geometrisen muodon"

Tukehdun ajatteluun. Ei ajattelua, saara.

 

  Tervetuloa Jyväskylään.

Minusta tuntuu että tuo kasvi kuoli. Ruumis.

Ja sitten vielä saanko sanoa syksy.

Josefiina on ihana elämäni josefiina, jonka luokse menen aina nolon balettitunnin jälkeen. Josefiinan posket ovat varsin pehmeät. Jos Josefiina on ollut koko viikonlopun yksin, niin se nauraa tosi paljon ja pidän siitä. Jetro taasen on älykäs ja sen kännykät aina hajoaa.

Huomenna: väliaikainen kuolema
Sergei ja Ludwig pelastavat sitten